Physis:  60 minuuttia kävelyä Hyvässä Seurassa

Aethheris: "Kuten meret syleilevät maapallon maata ympäröivät unet täysin elämäämme"  Fjodor Tjuttsev

Sain hankittua itselleni nuhan- ei siis liikuntaa hetkeen. Eilinen väsymys taisikin ennustaa tämänpäiväistä lima-aaltoa. Nuhasta huolimatta olin pitkän ja rankankin työpäivän jälkeen tapaamassa Tähtisilmää ja kävimme mukavalla kävelylenkillä. Ilta oli hivenen alavireinen, mikä johtui suurelta osin omasta fiiliksestäni, joka ei  rankan työpäiväni jälkeen ollut paras mahdollinen: Deadlinet lähestyvät, työmäärät kasvavat ja kaiken kukkuraksi sain päivän päätteeksi silmilleni perusteellisen avokonttoriavautumisen. Eisemitään spontaanit purkautumisethan kuuluvat kai osittain toimenkuvaan mutta kyllä ne rankkoja ovat  -ainakin vastaanottavana oapuolena. Onneksi Tähtisilmä jaksoi viettää iltaa Negatiivisen Nuhiksen kanssa, sillä ilta kävelylenkkeineen oli kinuskikakkua korvienvälille. Uskomatonta kuinka paljon pelkkä kekustelu nostaa fiilistä.  

Tätä blogia kirjoittaessa olen huomannut kuinka kirjoittaminen jäsentää ajatuksia. Olen aina tykännyt leikkiä sanoilla, mutta edes jollain tasolla ymmärrettävän tekstin kirjoittaminen onkin sitten jo kovin kehittävää. Mieleeni tulvii ajatuksia, joista haluan kirjoittaa ja toivonkin että jossain vaiheessa myös niistä kirjoitan. Hauskaa on myös ollut huomata kuinka blogin toteutus ei ole noudattanut suunnitelmaa. Alkuperäinen ajatukseni oli purkautua lähinnä liikunnan ihmeellisestä maailmasta mutta olen ilokseni huomannut kirjoittavani paljosta muusta kuin liikkumisesta. Tosiasiahan taitaa olla se että liikunta on moottori, joka tuo korvieni väliin ajatuksia joilla ei itseasiassa ole mitän tekemistä liikunnan kanssa. Vastaaviksi moottoreiksi voisin sanoa myös hyviä ystäviä tai omia fiiliksiäni mukailevan musiikin kuuntelua. Olkoon tämä kirjainlaijittelemo siis katalysaattori elämäni moottorien tuottaman pakokaasun puhdistamiseksi. UGH.