Physis: Kävelyä

Aatoshetki:  Mieskin löytää lantionsa kun jaksaa venyttää. Höyryhenkisen juoksemisen sijasta olen valmistautunut pitkään lenkkiini venyttelemällä, jota selvästikin olen onnistunut liian paljon välttelemään. Eilen kuitenkin huomasin että ennestään levymäisesti käyttäytynyt alaselkäni sallii hämmentävän irtonaisen etukenon ja sivutaivutusten. Shakira sen jo sanoi "Hips don't lie" - venyttely kunniaan.  

Tällä viikolla olen kokenut useammankin kerran kuinka paljon kokemukset ja omat tottumukset määrittävät suhtautumista uusiin ärsykkeisiin ja asioihin. Sain mahdollisuuden tutustua n. viikon ajan Kotikyläni toiseen suureen kuntosaliketjuun - siihen vihreään. Viimeviikolla kävin sitten uudella salilla painoja heiluttelemassa ja loppuviikosta vielä varovasti spinnipyörää polkemassa. Kuntosalilla en vrsinaisia ahaa-elämyksiä kokemut mutta spinnisalissa ajatuksia rupesi kumpuamaan. Olen tottunut polkemaan tunnit "helminauhana" siten että rankemmat ja kevyemmät jaksot seuraavat toisiaan ketjuna ilman taukoja. Vastaavasti olen tottunut "pyöräilemään" ilman suurempia akrobatialiikkeitä ja kunnioittamaan tempoa siten että vastus joustaa jos  mies ei temmossa pysy. Nyt inokas ohjaaja kuitenkin liikutti polkijoita pyörän päällä eteen, taakse, oikealle ja vasemalla sekä vaati tiukasti lisää vastusta ja tempoa,  EritotenJumpsit? tuntuivat vierailta. Tunti meinasi jo ruveta ahdistamaan mutta ilokseni tajusin että nyt on syytä katsoa tiukasti salin höyrystyneisiin peileihin: Olen itsetottunut tiettyyn tapaan spinnata, eikä se ole millään tavalla parempi tai huonompi kuin tämä tapa, jolla nyt tuntia vedettiin.  Tällaiset tilanteet kannattaa ottaa mahdollisuuksina kehittyä ja piristävinä piikkeinä omassa treenissä.

Vastavaan tilanteeseen törmäsin nyt viikonloppuna kun sain mahdollisuuden nauttia viihteellisestä show-illallisesta Casinolla. Ilta koostui acapella laulusta ja pitkästä illallisesta. Laulupuolesta vastasi yhtye, joka tulkitsi acapella-henkisesti tunnettuja suomalaisia- ja kansaivvälisiä hittipiisejä. Aiemmin olen päätynyt muutamaan kertaan konserttiin jossa esiintyy kovasti paljon hyvä lauluyhtye, jonka koko taitoa en varmasti edes ymmärrä.  Kuten spinnisaliss aloin nytkin niistelemään, kuinka showta sävytettiin äänillä,jotkaeivät ole ihmiskehosta lähtöisin. Juttelimmekin pöytäseurueessa aiheesta ja saatoimme todeta että musiikki ei ole ehkä puhtainta ja täydellisintä, mutta se on tehokkaasti viihdyttävää ja ympäristöön sopivaa. Illallisen ja musiikin ei tarvitse olla ylitsevuotavantäydellistä mutta yhdessä ne muodostava kokonaisuuden, joka on jättää varmasti pysyvänvjäljen maku- ja kuuloaistiin.

Summasummarum.... kun olen utelias ja nöyrä niin elämällä on aina jotain uutta annettavaa ajatusteni polttoaineeksi ja lihaksieni ärsytykseksi. Ugh!