Physis: Eilinen Ryhmäpodaus 60 min

Aatoshetki: Kävely toimistolta läheiseen ostoskeskuskseen. Viiden minuutin aikana ehdin nautiskella tunteesta, joka päähäni syntyi kun tajusin kiireisen ja palaveien täyttämän työviikon olevan paketissa. Edessä rauhallinen viikonloppu ja pitkat lauantaiaamun unet kruunattuna olohuoneen lattialla nautitulla isolla mukilla kahvia. Ei tämä lumetonkaan talvi  ihan mahdotonta ole kestää.

Viimeaikoina liikuntani on ollut vähintäänkin epäsäännöllistä toisestakin vinkkelistä arvioituna.

Ensinnäkin työ-, juhla-, pyhähässäköiden vuoksi liikuntakerrat ovat olleet epäsäännöllisiä. En ole kiireiden vuoksi ehtinyt kovinkaan pajoa liikkumaan. Toisaalta liikuntamuotojen valikoima on ollut moninainen: Salikolistelua, ryhmäpodausta, joogaa, kuntonyrkkeilyä, lenkkeilyä ja spinniä. Suksilla toivoin kovasti pääseväni juhlapyhinä touhuamaan mutta lumitilanteen vuoksi en suksille päässyt. Toivottavasti kuitenkin pian. Uudesta vuodesta huolimatta en lupauksia ole tehnyt. Minun ei tarvitse lisätä liikuntaani tai varsinaisesti elämäntapoja korjata. Päätinpä kuitenkin liikkua järkevästi - ja tätä päätöstä kunnioittaakseni saatoin tänään, flunssan selvästi uhatessa, jättää liikunnan väliin ja nauttia kuuman kupin kahvia ja tuokiollisen  keskusteua. Enivei analyyttisyyteen taipuvasena kaivoin käyttön myös vanhan hikiviivastoni, jonka avulla aion varmistaa että liikuntani on todellakin järkevää - ei liian innokasta eikä liian innotonta. Excel-filettä viritellessäni saatoin huomata että liikunnan analysointi suoritus-teho-kilometri-minuutti näkökulmasta on heppoa mutta liikunnan henkistä puolta en tähän päivään mennessä ole numeroiksi saattanut vielä muuttaa - mikä lienee sekin toisaalta ihan hyvä asia.

Aloin muuten uudenvuoden jälkeen lukemaan uutta kirjaa nimeltä Ihmisyys. Alaotikkonsa mukaisesti kirja käsittelee 1900 luvun moraalihistoriaa mm. Auswitchin,  My Lain tai Hiroshiman tapahtumien kautta. Harvoin tulen kirjaa lukiessa alakuloiseksi mutta tätä kirjaa lukiessa tuo tunne ei kaukana ole. Kirja pistää väkisinkin miettimään, millainen eläin ihminen perimmiltään on.