Physis: Kävely Hakaniemeen ja takaisin n. 500 metriä

Aetheris:

"Kauneuden janosta kuihtuvalle
riittää kasteeksi, sateeksi
yksi ainoa hymy, katse:
Et ole ainoa
joka kaipaa
mahdotonta!" -Tommy Taberman

Oli laitettava tuo Tommyn lähettämä, kaikessa naiviudessaan häkellyttävä viisu päivän sielukkaaseen osioon. Se kun on aika puhutteleva.

Muttamutta nuhaflunssa määrää edelleen. Onneksi olen Aikuinen Mies ja tiedän että flunssa lähtee ainoastaa lepäämällä, juomalla ja niistämällä sopivassa suhteessa. Ei siis auta hötkyillä. Huilin jälkeen on sitten taas hauskaa lähteä liikkumaan.  Kirkkaan-pirteiden pakkaspäivien myötä mieli halajaakin jälleen kovasti spinni- ja BP- tuntien sijasta lenkille Helsingin  hienoille rannoille. Flunssaisen oloa ovat helpottaneet myös puhelinsympatia ystävilta ja Bloginkin katutta saamani kommentit //Iso Hymy//.  Eilinen surkeilu onkin vahvistunut joskus viljelemäni sanontaa: Ihminen on vain keskimääräistä tyhmempi laumaeläin...ja  laumaeläimen olo helpottuu aina kun ympärillä on saman lajin edustajia tukemassa.

Aamulla vääntäydyin sohvalta ylös sen verran että kävelin Hakaniemen ruokakauppaan hakemaan mm. protsuka, hiilaria ja vitamiineja. Hitaasti kävellessäni ja ajatuksia päässäni pyörittäessäni mieleeni välähti ajatus siitä, miksi mm. jokseminen, pyöräily, vaellus, melonta ja kävely ovat niin oivallisia lajeja: Ne antavat aikaa ja mahdollisuuden ajatella. Itse suoritus edellisissä lajeissa on monotoninen ja käsittämättömän yksikertainen että mieli väksisinkin rupeaa leikkimaan palikoilla, joita silmät ja korvat ovat sille ovat antaneet. Kun muistelen omia lenkkejä niin usein fyysisen suorituksen lisäksi olen saanut kaupanpäälle myös uusia näkökulmia mieltä painaneisiin asioihin.