Physis: Kuusi tuntia tellu-harjoituksia

Aatoshetki: Alas-alemmas-ylös, Älas-alemmas-ylös....rauhallisesti ja rytmikkäästi. Tämä oli hiihdonopettajamme manrta opetellessamme telemark-hiihdon perusteita Himoksessa, mahtavaa. Viiidentoista asteen pakkasesta huolimatta kipinä alamäkihiihtoon on taas syttynyt...jeejee.

Menneisyyteeni kuuluu noin viidentoista vuoden jakso aktiivista alamäkihiihtoa kantapäät kiinni suksissa. Viimeiseen vajaaseen viiteen vuoten en ole suksiin kuitenkaan oikeastaa edes koskenut. Halu kokeilla almäenlaskua kannat irti suksista on ollut päässä kuitenkin kokoajan. Tänä viikonloppuna pääsin vihdoin lajia kokeilemaan. Ohjelmassa oli kaksi tuntia oppia hiihdonopettajan johdolla ja sen jälkeen opitun sulattelua omatoimisesti. Viimeaikojen vähäisen laskettelun yhtenä syynä on ollut tylsistyminen, hiihto oli kerasta toiseen samanlaista ja uudet rinteet tai keskukset toivat siihen vaihtelua. Etelä-Suomessa asuvana tämä rinteidenkin tuoma vaihtelu olli vähäistä. Tellun myötä edellisiä huolia ei ole, tutukin rinteet tuntuvat taas täysin uusilta ja vaikka lajin perusidean oppii helposti on tekniikna hiomisessa taas mukavaa haastetta....ja niin kyllä ne loivemmatkin mäet tuntuvat paljon jännittävimmiltä. Telemarkkailu on jännittävästi jossain alppihiihdon ja murtsikkatekniikan välillä, sen periaatteen oppii alppi-taustalla melko helposti mutta tekniikan muuttaminen selkäydin tasolle on varmasti haastavaa. Ensilaskuilla huomasikin tiukassa paikassa, esim. törmäystä välttäkseni, tuovani jalat telemarkasennosta tuturvallisesti yhteen ja kanttaavani kuten alppi-suksilla - ei kovin tehokasta saati näyttävää.

Pidän kovasti hikiliikunnasta mutta hurahdus telluihin oli verrattavissa tapaan, jolla aoitin melonnan. Eilisen ensikerran jälkeen tuli jo kotiin palatessa halu päästä takaisin mäkeen harjoittelemaan lisää. Tänne rannikolle tullessa sitten piti junassa selailla kauden välinevaikoimaa tavoitteena saada näkemys mm. suksi- ja monotyypeistä.  K2:lla näyttää onneksi olevan valikoimassaan myös telemark-suksia...:)