Physis: Ryhmäpodausta

Aetheris: "Better to write for yourself and have no public, than to write for the public and have no self." - Cyril C.

Kävin aamulla liikkumassa. Olisi ollut varmaan fiksumpaa jättää väliin sillä mies oli tosi väsynyt mutta tajusin kuitenkin tehdä sarjat kevyillä painoilla. Sessio ei varmasti ruumiinkuntoa parantanut mutta korvienvälin ryppyjä se hiukan tasoitti. Duuniputki venähti kolmeen viikkoon ja mieli kaipasi jotain ihan muuta kuin työtä, työjuttuja ja työkavereita. Hikoilu ryhmässä auttoi.

Vaikka liikunta-auttoi yliannostukeen istumista niin ajatus on edelleenkin melkoisen tyhjä. Taisin joskus aikaisemmin kirjoittaa jotain sen suuntaista että ilman ärsykkeitä mieli tyhjenee. Nyt on sellainen olo että pää on pyöritellyt liikaa vain työasioita ja on sitä myöten täysin tyhjä. Tuntemukset projektien kalkkiviivoilla ovat ennestään tuttuja mutta nyt on hauskaa huomata kuinka tuntemuksiaan pystyy käsittelemään ja ehkä ymmärtämäänkin niiden yhteyksiä. Fiilisten tunteminen  taitaa olla samanlaista hommaa kuin kropan ja sen toiminnan oppiminen. Sitä oppii aina jotain uutta mutta samalla  tulee esiin myös jotain uutta ja tuntematonta. yhtenä tämän loppusyksyn oppina lienee kait se että eteentulevat caset kannattaa ottaa rennoimmalla tilanteen sallimmalla asenteella - se auttaa jaksamaan. Jos niskoja liikaa kiristelee työasioiden vuoksi on niiden työstäminen äärimmäisen raskasta - eikä sitä jaksa kovinkaan kauaa. Tehdäkseni edellisestä rentous-teoreemastani uskottavamman haen sille analogian juoksemisesta: Rennolla tekniikalla ja irtonaisilla lihaksilla juoksu on huomattavasti vähemmän kuluttavampaa ja sitäkin siis jaksaa rentoillen paljon pidempään - kunhan juoksija ei ala liikaa rentoilemaan ja juoksu muutu loikkimiseksi, tai jotain. Ugh!