Physis:  Kävelyä aurinkoa kohtia

Aetheris: " I am willing to go anywhere, anywhere, anywhere -  so long as its forward" David Livingstone

Kävin eilen liikuntakeskuksen pukuhuoneessa keskustelun, joka jäi pyörimään päähäni. Se koski marathonin loppuaikoja. Keskustelu lähti liikkeelle kun mainitsin että allekirjoittaneella ei ole enään "pakonomaista" tarvetta juosta marathoneja kun aika on kertaalleen puristettu alle neljän tuntiin ja  esimerkiski 3:30 alittaminen vaatii näillä jaloila jo niin paljon määrätietoista ja tuskaista harjoittelua että maroihin voi suhtautua vapautuneemmin. Saunakaverini heitti kuitenkin vastaan että hänen juostessaan maran myös pykälän alle neljän tuntiin oli hän kävellyt matkasta yli 20 minuuttia, joten 3:30 alitus ei olisi kovinkaan vaikeaa. Tämä komentti jäi pyörimään päässäni. Eihän tuon kahdenkymmenen minuttin kävelyn korvaaminen juoksulla markitse loppuajan varmaa paranumista. Mielestäni tilanne on päinvastoin. Allekirjoittaneella on tapana juosta siten että marginaalit ovat pieniä ja jos kävellä pitää merkitsee se sitä että juosta ei pysty. Jos omilla marginaaleillani pakottaisin itseni juoksemaan sen kaksikymmentä minuuttia, jonka olen kävellyt olisi todennäköisenä lopputuloksena romahtaminen myöhemässä vaiheessa....Tämän kirjoitettuani olen vielä vahvemmin sitä mieltä että maran juokseminen kelloa vastaan vaatii tiukkaa harjoittelua ja kovaa harjoittelujaksonaikaista haponsitetokykyä myös korvienvälissä.

Tsemppiä ja pumppia siis kaikille maralle valmistautuville, jättäkää kello kotiin ja nauttikaa. Allekirjoittanut jättää marat ensi kesänä väliin - ehkä.